Kävin tutustumassa Aaltoalvariin näin remontin jälkeen. Heti 2. päivä, kun nykyään kutsuttava kylpylä aukaisi ovensa astuin sisään. Odotusaula ei tuonut minulle suureellisia ajatuksia mieleeni. Maksoin itseni sisään sporttipassillani ja harmistuin, kun hinta oli noussut. Hauskanoloinen avainkello sai kuitenkin mieleni unohtamaan maksuasiat ja innoissani lähdin kohti pukuhuonetta.
Odotukseni olivat korkealla kun näin uudistetun pukuhuoneen. Kaappien lukot toimivat erinomaisesti ja suuntasin suihkun puolelle. Harmistuin, kun huomasin ettei suihkuosastolla ollut lainkaan saippuaa tai shampoota tarjolla, saati peflettejä. Olin odottanut, että kun kylpylässä nyt ollaan, pefletit ainakin sisältyvät hintaan. Sauna jäi siis kokematta, kun en ollut varautunut omaan peflettiin lainkaan. Tämäkin harmillinen takaisku unohtui, kun lähdin siirtymään kohti allasosastoa. Odotin näkeväni suuren muutoksen: erikokoisia ja muotoisia altaita paljon, kunnon ison porealtaan ja vähän pienemmän, erivärisillä laatoilla tehdyt lattiat, informaatioplakaatteja, suuremman ja hauskemman liukumäen.
Pettyneenä silmieni eteen avautui sama, törkyisen näköinen uimahalli, sama liukumäki joka oli jo silloin reilu 20 vuotta sitten, kun kävin ekoja kertoja Aaltoalvarissa. Samat tylsät aallot keinuivat ja yrittivät hukuttaa uiskentelevia. Samat epämääräiset poreet, joissa ei saa itseään rentoutumaan ja lohkeilleet altaanreunat ja lilluvat laastarit. Muutoksena oli vain kusen väriseksi tehty vesi, joka ei todellakaan houkuttele astumaan veteen. Porealtaan vesi oli kylmää, eikä poreita ollut juuri lainkaan. Pohdin, että jos porealtaan vesi on kylmää, en halua koskea jalallanikaan vesijuoksu/matkauinti altaaseen. Jaksoin uida ja pyöriä tunnin verran allasosastolla ja sitten halusin jo pois kylmyyden ja yleisen ärsyyntymisen vuoksi.
Peseydyin omilla saippuoillani ja olisin kernaasti voinut mennä saunaankin, mutta ilman peflettiä en sinne pyllyäni iske, ties vaikka hyppykuppa tarttuu lauteiden välistä. Pukukaapin luona ovi avautui yhtä moitteettomasti, kuin oli mennyt kiinnikin. Pukeuduin ja laitoin muotovaahdon hiuksiini. Lähdin etsimään hiustenkuivaajia, jotka oletin uudessa hienossa kypylässä olevan. Koska en löytänyt ainoatakaan hiustenkuivainta/muotoiliaa, jouduin kysymään siistijältä asiasta. Hän ohjasi minut wc:n käsienpesualtaan viereen ja neuvoi minua työntämään pääni käsienkuivaajan suuttimen alapuolelle. Olin kertakaikkiaan pöyristynyt. Minä maksan 9 euroa päästäkseni lähelle kylpylään ja jumaleissön koko paikka on vain kälynen ja hemmetin kallis uimahalli, joka tuhlasi tukun rahaa kunnostaakseen ja uudistaakseen paikkansa.
Tuohtuneena painelin ulos ja pohdin, tohtiiko mokomaan rähjään enää mennäkään. Menin kuitenkin vielä samalla viikolla testaamaan kuntosalin, joka on hulppean näiköinen ja täynnään erilaisia laitteita ja härpäkkeitä.
En ole käynyt salilla reiluun puoleen vuoteen ja kuntotasonikin on sen mukainen. Aloittelin rauhallisesti venyytellen jumppapatjan päällä. Pientä miinusta annan, koska kuntosalilla on oli vain yksi ja ainoa crosstrainer ja se oli jatkuvassa käytössä. Pienen mahdollisuuden sain kokeilla sitäkin, mutta kun aloitin, oli eräs mies jo kyselemässä, eikö täällä ole toista. Lupasin tekeväni vain pienen lämmittelyn siinä ja siirtyväni sitten toisaalle. 5 minuuttia lämmittelin ja pohkeeni olivatkin aikavan jumissa sen jälkeen. Kuntopyörällä tein 6 minuuttia ja hiki vain valui päästäni. Yhteensä sain kulutettua noissa kahdessa värkissä 96kcal, joka sai riittää tällä erää. Kävin virkistäytymässä uimahallin puolella vielä. Tällä kertaa olin ottanut pefletistä ja hiustenkuivaajasta lähtien kaikki mukaani. Kyllä se näin, kun varautuu eikä oleta liikoja reissuni liikunnan ihmeelliseen maailman oli ihan mukava.
Palautetta laitoin kuitenkin Jyväskylän kaupungille Aaltoalvarin "muutoksista" ja kokemuksestani, mutta ehkei olisi tarvinnut olla niin jyrkkä ja suorasanainen.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti