Kuinka vaikeaa..

Elämä ei aina ole oikeudenmukaista..




Olen jo kauan pohtinut, miten yksi ihminen joutuu kokemaan niin paljon. Minä itse en ole niinkään ollut kovilla, ainakaan viime vuosina enää, mutta läheiseni on. Hänen elämänsä on aina ollut kuin sarja outoja ja negatiivisia tapahtumia. On hänen elämäänsä mahtunut hyviäkin hetkiä, mutta viime vuodet ovat olleet rankkoja. Kaikki hänen ongelmansa johtunevat lähinnä siitä, että hänellä on uskomaton taipumus joutua milloin mistäkin asiasta uhriksi, vaikkei hän olisi ollut lähimaillakaan. Lisäksi hänellä on uskomattoman lyhyt pinna. Kiitän välillä itseäni ja hänkin kiittää minua, että olen ollut välillä hänen mukanaan ja saanut hänet rauhoittumaan.


Onhan hänen nuoruus vuosiltaan paljon tapahtumia, jolloin hän on ottanut virkavallan kanssa paljonkin yhteen. Ei se silti minusta oikeuta syyttämään ihmistä joka asiasta tai hylkäämään hänet täysin. Hänen tarinansa viime vuosilta on ollut, mitensanotaan, kurjaa. Hän on jatkuvasti rahaton, eikä se ole johtunut alkoholismista, peliriippuvuudesta tai liiallisesta shoppailusta. Hän joutui vakuutusyhtiön jätetyksi ja moneen kuukauteen hänellä ei ollut tuloja mistään. Lopulta onneksi KELA alkoi maksamaan päivärahaa ja hän sai talouttaan edes vähän parempaan suuntaan. Mutta KELAkaan ei kustanna elämistä loputtomiin. Sekin päivä koitti. Onneksi liitto lähti puolustamaan häntä ja hän saa jälleen rahaa, jotta saa edes vuokran ja muut laskut maksettua.
 Olemme taistelleet viime elokuusta asti vakuutusyhtiön kanssa. Laitoimme valituksen, se hylättiin. Valitus lähti päätöksentekolautakuntaan, josta pitäisi tulla vastaus kuukauden kuluttua. Jos sekin on hylätty, liiton päivärahat loppuvat, KELAn päivärahat on käytetty, eläkepäätöstä ei hyväksytä.. Mitä sitten? Sossunluukulle? Tiedän kyseisen henkilön kannan sossun touhuista. Hän on sanonut asuvansa ennemmin sillan alla syöden jätteitä, kuin hakevan sossun ämmiltä rahaa. Ymmärrän häntä kyllä. Minäkään en ole koskaan joutunut edes käymään sossussa.
 Mitäpä yhteiskunta välittää yhdestä sairaasta, rahattomasta ihmisestä? Ei niin mitään. Kunhan he eivät joudu kyseise henkilön kanssa mihinkään tekemisiin, on saman tekevää, mitä hänelle kuuluu ja miten hän elää.


Meillä on kyllä sopimus, että tämä taistelu viedään loppuun asti. Mikäli hän ei ole taistelemassa, minä vien sen loppuun kunnialla..