Kesälomareissu

Niin se tuli lusittua kesäloma taas kerran. Ei tuo 4 viikkoa riitä mihinkään. Pitäisi olla koko kesän kestävä loma, 1.6.- 31.8. Siinä ehtisi jo unohtaakin työasiat ja rentoutua.
Minun kesälomani hurahti vauhdilla ohi, hyvä kun mukana ehti pysyä. Paljon tuli touhuttua ja vähän reissattuakin. Näin hyviä ystäviäni ja juhlin välillä aika railakkaasti.
Painonpudotuskin unohtui mielestä, mutta olen kyllä liikkunut sen verran reippaasti, että tuskin puntari paljoa värähtää huonompaan suuntaan. Paino asiaa en aio murehtia vielä, katsotaan josko mieli muuttuisi kun syksyä kohti edetään. Aina se on muuttunut..

Kävin kesälomallani Varsinais-Suomessa. Ensin lähdin Raumalle, katsastamaan Vanhaa Raumaa. Siitä Uuteenkaupunkiin, jossa minulla oli hotelli varattu kahdeksi yöksi. Hotellin nimi oli Finlandia Hotel Aquarius ja voin kyllä ihan suositella. Kyllä siellä nukkui ihan hyvin, aamiainen oli mitä mainioin ja kun kävin päivällistä syömässä hotellin ravintolassa, niin kyllä ruoka maistui. Ehkä pieni miinus puoli oli se, kun netti ei toiminut huoneessa, vain hotellin aulassa ( tai sitten vika oli käyttäjässä ) ja kuntosali oli eh.. hieman pieni ja laitteet risaiset. Sain silti pienen hien pintaan. Hotellissa oli tuona aikana kiertävä musiikkifestivaali, joka tosin tuli aika isona yllätyksenä. Kyseistä festaria ei nimittäin juuri mainostettu missään, vaikka minäkin selasin Uudenkaupungin tapahtumia netistä. Kävijöitä oli ehkä 10 henkeä, jotka siis maksoivat sisään. Minähän kuulin kaiken huoneeseeni ja jammailin pikku kaljoissani musiikin tahtiin. Hyviä covereita soittivat, rokkia.
Välipäivänä lähdin Naanataliin pyörimään. Käyskentelin satama-alueella ja kävin Muumimaan porteillakin. Kiersin vanhaa kaupunkia ja ohitin Rakkaudenpolunkin. Mukulakiveä mukulakiven jälkeen, kyllä jalat olivat väsyneet. Torilta ostin rasian mansikoita, eivät maistuneet juuri millekään. Palasin takaisin Uuteenkaupunkiin ja hotelliin.
Kävin myös Uudenkaupungin paikallisessa, Kirstassa, laulamassa karaokea. Hotellilta käveli hyvin joenvartta pitkin lauleskelemaan. Paikka oli ihan viihtyisä, mutta outoa kyllä, kukaan ei koskaan taputtanut toisen laululle. Minä yksinäni läpsytin käsiäni jokaiselle laulajalle, mutta kukaan muu ei taputtanut. Se tuntui oudolta. Palasin hyvissä ajoin takaisin hotellille, koska seuraavana päivänä piti jatkaa matkaa toisaalle.
Kaksi yötä nukuttuani Uudessakaupungissa, suuntasin matkani Särkisaloon. Kävin vähän sukulaisia moikkaamassa, kun nyt siellä päin liikuin. Jäin ihan yötämyöten olemaan. Grillasimme ja saunoimme. Matkalla Särkisaloon kävin Louhisaaren linnassa tutustumassa Mannerheimin synnyintaloon. Kierros oli mielenkiintoinen, vaikka minulla menikin henkilöt ja vuosiluvut lopulta sekaisin. Kierros maksoi 7€/henkilöltä ja kesti puolisen tuntia.
Seuraavana päivänä, lähdin Särkisalosta kohti Turun saaristoa. Olin varannut pienen mökin Nauvosta kahdeksi yöksi. Mökki sijaitsi 21 muun mökin kanssa kalliokkoisessa metsässä, joka vietti jyrkästi alas päin merenrantaan. Mökissä oli vain kerrossänky, ikean halppis valo, patteri, joka ei paljoa lämmittänyt ja peili sekä tietysti petivaatteet. Ulkorakennuksessa oli suihku ja keittiötilat, jossa oli astioita, mikro ja pieni jääkaappi. Tarkoitus oli nukkua yön yli ja lähteä seuraavana päivänä laivalla Nötön saarelle.
Laiva kulki Pärnäisiltä Utöseen ja takaisin ja kyydissä sai jäädä pois millä saarella vaan. Olisihan se ollut mielenkiintoista mennä käymään Utössä asti, mutta maissa ei olisi ehtinyt olla kuin 15 minuuttia. Nötössä ehdin kuitenkin kierrellä reilut 5 tuntia.
Nötö on noin 7-9km pituinen saari, jonka melkein kiersin päästä päähän, aikaa kun oli. Tiet olivat hiekkateitä, saari oli kallioista. Laivasta kun nousin, vastaan hyökkäsi ystävällinen musta koira, joka ilmeisesti oli saaren asukkaiden koira, jota pitivät vapaana. Minä kun koiria vähän pelkään, peräännyin tietysti heti ja meinasin humpsahtaa mereen. Joku kutsui koiran pois ja pääsin pinteestä.  Ns. satamassa oli butiikki eli saaren ainoa kauppa, josta löytyi elintarvikkeita ja lahjatavaroita. Hinnat olivat korkealla. Lisäksi saaresta löytyi kahvila, joka oltiin perustettu vanhan koulun tiloihin. Kaksi kahvia ja kakkupalat maksoivat 15€, mutta kahvia sai hakea santsikupin. Vesi maistui aivan suuvedeltä, en suosittele.
Saarella on noin 1,5km päästä satamasta Soiva kivi, jota kävin koettamassa. Kivi ei ollut kovinkaan suuri, vähän lituskainen, johon oli hakattu toisilla kivillä uria. Kun uria löi pienellä kivellä, kivestä kuului kaikumainen heleä ääni. Kivestä kuului ehkä kolmea erilaista ääntä. Ihan jännä kokemus, tosin matka oli ehkä liian pitkä kävellä kuumalla ja vaikea kulkuinen oli reittikin.
Lisäksi saarella oli kaunis kappeli, jota kävin ihastelemassa ja valokuvaamassa, sisään ei päässyt. Jatkoin tietä saaren toiselle puolelle, jossa ei juuri ollut edes asutusta. Siellä rämmin 1,5 tuntia ja totesin vain, ettei enää ikinä. Olin aivan väsynyt ja hiestä märkä, aurinko porotti kuumana, vettä ei ollut mukana tai mitään muutakaan juomista ja hyttyset hyökkivät kimppuun. Kun lopulta pääsin takaisin "sivistyksen" pariin, painelin samoin tein butiikkiin ja ostin limsaa ja keksejä. Istuskelin loppu ajan uuvuksissa kallioilla ja ihastelin maisemia ja otin aurinkoa. Laiva saapui myöhässä. Onneksi sain istumapaikan sisätiloista. Nukuin onnellisesti koko matkan, olin aivan finaalissa. Kun vihdoin pääsin takaisin mökille, oli ruoanlaiton aika. Grilliin tuli ja pihvit paistumaan.
Seuraavana päivänä oli kotia lähdön hetki. Päätin lähteä aikaisin liikkeelle, koska kotimatka kesti kuitenkin 4-5 tuntia. Piti pysähdellä pari kertaa. Olin jo iltapäivällä kotona. Väsynyt olotila, hieman haikea mieli, mutta olipa mukava tulla takaisin kotiin.

Sellainen kesäreissu tänä vuonna..