Kaupallisuus ja ihme hössötykset

Voihan maailmanmeno taas kerran..

Minen edelleenkään ymmärrä tätä kulutusyhteiskuntaa. Miksi pitää törsäillä rahaa ja ostaa siskon kaiman koirallekin tavaraa? Joulu on pahin hössötysaika. Shoppaillaan monta tuntia putkeen, ollaan kärttyisiä ja väsyneitä, eikä välitetä lähimmäisestä muuten lainkaan. Mitä kalliimpi ja hienompi, sitä parempi? EI!!

Minä kaipaan niitä ihania lapsuuden jouluja, kun oli jotain mitä odottaa. Ei ollut stressiä, lunta sateli aattona hiljalleen, oli pimeää ja kynttilät loistivat kauniisti jokaisen ikkunassa. Silloin olin iloinen, kun sain lahjoja, mutta sain myös rakkautta. 

Nykyään tuntuu, että raha ja tavara menee välittämisen edelle. Välittäminen näytetään esineillä. Kunnioitan niitä, jotka edelleen jaksavat tehdä omin käsin kortit ja lahjat. 

Vaikka itsekin kuuluun niihin, jotka ostavat tavaraa lahjaksi tai lahjakortin jonnekin, mutta koen silti olevani ulkopuolella kaikesta siitä touhotuksesta ja stressistä.

Jokainen voisi mennä itseensä ja yrittää löytää sisäisen rauhan, jotta läheisesikin saisi nauttia rauhasta.

Se siitä saarnasta.. 

Goodbye!